Olet luultavasti kuullut puhuttavan "naisen biologisesta kellosta", mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan ja missä vaiheessa sillä alkaa olla merkitystä? Siinä missä miehet tuottavat siittiöitä lähes samaan tahtiin koko elämänsä ajan, naisilla asia on kokonaan toisin.

  • Naisella on syntyessään kaikki munasolut, joita hänellä tulee milloinkaan olemaan.
  • Niitä ei kehity enää lisää hänen elinaikanaan.

Naisen biologinen kello

Aloitetaan biologiasta. Jo syntyessään naisella on kaikki munasolut, eikä niitä kehity enää lisää hänen elinaikanaan. Tosiasiassa munasolujen määrä on suurimmillaan, kun vauva on vielä äitinsä kohdussa: 20-viikkoisella tyttösikiöllä on noin 7 miljoonaa munasolua. Syntymään mennessä määrä on laskenut noin 2 miljoonaan, ja kuukautiskierron käynnistyessä murrosiässä tytöllä on jäljellä noin 300 000–500 000 munasolua.

Munasoluvaraston jatkuvasta pienenemisestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä se on luonnollinen ja keskeytymätön prosessi, johon eivät vaikuta ehkäisypillerit, raskaudet, ravintolisät tai edes terveys ja elämäntavat.

Nainen on hedelmällisimmillään 20–35-vuotiaana, ja 35 ikävuoden jälkeen hedelmällisyys heikkenee vaihdevuosiin saakka. Vaihdevuosien jälkeen raskaaksi tuleminen luonnollisella tavalla ei ole enää mahdollista.

Follicle number over age

Useimpien kuukautiskiertojen aikana yksi munasolu kypsyy ja irtoaa munasarjasta (ovulaatio) odottamaan hedelmöittymistä. Munasolujen lukumäärä (jota kutsutaan myös munasarjareserviksi) pienenee kuitenkin tätä nopeammin, ja ensimmäisistä kuukautisista lähtien munasoluja tuhoutuu joka kuukausi noin tuhat. Naisen eliniän aikana munasarjoista irtoaa noin 500 kypsää munasolua. Kun munasoluvarasto tyhjenee, munasarjat lakkaavat tuottamasta estrogeenia ja vaihdevuosioireet alkavat. Useimmilla naisilla tämä tapahtuu noin 50-vuotiaana: keskimääräinen ikä teollisuusmaissa on 51,4 vuotta.1 Tämän jälkeen raskaaksi tuleminen luonnollisella tavalla ei ole enää mahdollista.

Olen kuullut, että jäljellä olevien munasolujen määrän mittaamiseen on olemassa testi. Olen lukenut, että testissä mitataan Müllerin tiehyiden estotekijän ja FSH-hormonin pitoisuuksia verinäytteestä. Mitä tämä tarkoittaa?

Professori Michael Thomas

Kun yli 35-vuotias nainen yrittää tulla raskaaksi, munasarjareservin (jäljellä olevien munasolujen määrän) kokoa voidaan ennustaa useilla testeillä. Verikokeisiin kuuluu AMH-hormonin eli Müllerin tiehyiden estotekijän pitoisuutta mittaava testi, joka voidaan tehdä missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa ja riippumatta ehkäisypillerien käytöstä. Müllerin tiehyiden estotekijää muodostuu munasarjojen munarakkuloissa, ja sen avulla on mahdollista määrittää varhaisessa vaiheessa, miten paljon munasarjoissa on reserviä jäljellä. Eri terveydenhuollon ammattilaiset voivat tulkita tämän testin tuloksia eri tavoin.
Tämän lisäksi kuukautiskierron kolmantena päivänä (kaksi päivää kuukautisten alkamisen jälkeen) voidaan ottaa verikoe follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja estradiolin pitoisuuksien mittaamista varten. Nämä kaksi testiä voivat auttaa havaitsemaan munasarjojen toiminnan heikkenemisen kuukautiskierron alkuvaiheessa, jolloin johtava munarakkula valmistuu ovulaatioon. Toinen heikon munasarjareservin havaitsemiseen käytettävä testi on nk. antraalisten munarakkuloiden laskeminen. Tässä testissä kierron valmiit munarakkulat lasketaan kierron kolmantena päivänä emättimen kautta tehtävässä ultraäänitutkimuksessa. Tarkempia tietoja munasarjareservin selvittämisestä on osoitteessa www.reproductivefacts.org


Mitä voin lukea seuraavaksi?